MÖKKEILYÄ JA KARKUMATKA

Morjens, Kalle täällä taas tarinoi! Minulla onkin nyt hurjan jännittäviä juttuja kerrottavana. Olen ehtinyt touhottamaan kaikenlaista.
Edellisenä viikonloppuna minäpoika pääsin Mamman ja kaksijalkaisten siskojen kanssa mökille. Mökki on Mamman vanha mummola ja siellä on valtava piha, jonka minäpoika omistan ihan kokonaan! Tai ainakin luulen omistavani. (tämä viimeisin huomautus on Mamman) Me oltiin siellä ihan päiväseltään katselemassa kuinka kauniiksi mummo on paikan laittanut. Mummo on tehnyt suuren työn mökin eteen.
Pihalla minäpoika saan juosta ihan vapaana ja sieltä löytyy tosi paljon kaikkea mielenkiintoista, keppejä ja muuta tutkittavaa.

Huomaattekos kuinka mukavaa minulla on ollut!

Muistattekos kun joskus taannoin täällä blogissani kerroin, kuinka olen ollut tartuttamassa bullakuumetta sukulaisiin. Tuon tartuttamisretken ansiosta Mamman veljen perheeseen muutti tänä keväänä pikkubulla. Siitä minäpoika olen saanut oivan kaverin. Tämän pikkubullan nimi on Muru ja se sattui mökille myös yhtäaikaa minun kanssani. Voitte uskoa, että meillä oli hauskaa kun kirmasimme pitkin pientareita.

No, ota se kuva että päästään jatkamaan peuhaamista!

Mitä?! Näyttääkö tuo ipana mulle kieltä?

Nyt tämä kulunut viikonloppu onkin ollut aika tylsä kun vertaa tuohon mukavaan mökkireissuun. Minulle on toki sattunut ja tapahtunut nytkin. Yksi vähän nolo juttu on se, että minä sain pienen vatsataudin. Mamma sanoo sitä ruikkutaudiksi. Onneksi pöpö oli vain pieni ja meni päivässä ohi, mutta kyllä minä olin loukkaantunut, kun sain ruuaksi vain riisiä ja raejuustoa. Katsoin Mamman päälle hölmistyneenä, että mitä tämä soppa on? Missä ovat nappulat?

Toinen vielä hurjempi juttu on se, että eilen minäpoika karkasin. Huomasin, että Mamma on lähdössä jonnekin ja meillä oli vieraitakin ja ne olivat yhdessä menossa jonnekin ja ihan selvästi minut aiottiin jättää kotimieheksi. Kaksijalkainen sisko seisoi ystävänsä kanssa oviaukossa ja tietenkin tapansa mukaan pitivät ovea auki. Silloin katsoin tilaisuuteni tulleen ja ampaisin ulos! Ne huusi mun perään, mutta minäpoika loikin oikein jänisloikkaa pihan poikki enkä välittänyt niiden huudoista. Mammakin yritti huutaa jotain, mutta minäpoika olin niin sokaistunut vapaudestani, että pingoin vain eteenpäin ajatellen täältä tullaan maailma! Ei auttanut, vaikka lupailivat nakkia sun muuta jos kääntyisin takaisin.

Sitten minun pakomatka keskeytyi! Kuulin hirvittävän rääkäisyn ja tunnistin äänen oitis Mamman ääneksi. Mamma kuulosti tosi vihaiselta. Olen ihan varma, että näin naapureidenkin luikkivan sisätiloihin, kun kuulivat sen huudon. Silloin ajattelin, että nyt on parasta totella. Aina Mamma tulee ja pilaa kaiken kivan! Mammat ovat tylsiä tyyppejä!

Tässä tämänkertaiset kuulumiset. Palaan taas pian tarinoimaan. Ai niin, tällä viikolla on kuulemma juhannus ja juhannuksena minäpoika täytän yhden kokonaisen vuoden. Minulla on siis juhlaviikko!

KESÄ ON TULLUT KALLEN LUO

Terve kaikille! Onpas viime kerrasta pitkä aika, kun olen päivitellyt tätä blogiani. Syy on Mamman! Se ei ole ehtinyt oikein panostaa nyt tähän meidän blogiprojektiin, mutta nyt minä sain patistettua sen hommiin ja Mamma lupasi, että tästä lähtien blogi päivittyy useammin kuin kerran puolessa vuodessa!

Ihan huomaamattani on ulos tullut kesä! Mamma kyllä sanoo, ettei se mikään kesä ole jos tuulee niin että tukka meinaa lähteä päästä ja joka toinen päivä sataa. Minusta tämä on kuitenkin juuri oikeanlainen sää viettää rentoja bullanpäiviä ja nauttia elämästä.

Viime viikonloppuna meillä oli suuret juhlat! Minä autoin Mammaa leipomisessa ja toimin uunivahtina ja koemaistajana. Me juhlittiin mun kaksijalkaista siskoani, kun se sai uuden lakin! Sellaisen valkoisen lätsän se veti päähänsa ja laittoi juhlatantun päälle! Ja voitteko kuvitella mitä hävytöntä tapahtui! Minä en päässyt juhliin mukaan! Eikö ole törkeää!
Minut vietiin kummitätini Jonnan ja Petrin hoiviin. Siellä oli kyllä tosi mukavaa ja olin tosi onnellinen, kun huomasin että ollaan kummitädin pihassa ja arvasin heti, että pääsen sinne kylään! Mutta silti, että minut heitettiin juhlista pihalle! Olen lukenut, että tälläisissä tapauksissa täytyy soittaa bullaliittoon ja vaatia hyvitystä!

Viime aikoina olen ollut erityisen onnellinen siitä, että toisella kaksijalkaisella siskollani alkoi kesäloma. Se tarkoittaa sitä, että se on minun kanssani päivät kotona eikä lähde aamulla kouluun. Mamma on töissä päivisin ja se on määrännyt mulle ja siskolle kotitöitä tehtäväksi päivän aikana.

Tässä minä olen kotitöiden kimpussa.

Minä olen myös ottanut asiakseni vahtia hiukan ympäristöä ja mielipuuhakseni onkin valikoitunut naapurien kytsiminen.

Tässä minäpoika olen agenttitehtävissä.

Mamman kanssa me käydään pitkillä lenkeillä aina jos on hyvä sää ja minä tykkään haistella ja merkkailla reviiriäni. Niin, minähän omistan puoli kaupunkia, ettäs tiedätte!

Tässä minä katselen ketä kaikkia maillani oikein liikkuu.

Mamman kanssa mennään usein jokirantaan lenkille ja siellä on kyllä aika kaunista!

Iltaisin me sitten otetaan rennosti ja katsellaan telkkua. Mielisarjani on edelleen Salatut Elämät ja kerran kuulin, kun ne kutsuivat siellä minua. Joku huusi Kallea ja minäpoika höristin korviani. Olisivat varmaan tarjonneet roolia sieltä minulle.

Näin minun päiväni kuluvat. Sanoin muuten Mammalle, että ellei se paranna tapojaan ja useammin auta minua tässä blogin pidossa, niin määrään uhkasakon! Sopiva rangaistus voisi olla vaikka pussillinen herkkuja päivittäin! Katsotaan miten käy!

LENKKEILYÄ, LÄTTYKESTEJÄ JA MUITA KIIREITÄ

Tervehdys kaikille! Kalle täällä päivittää kuulumisiaan! Olen ehtinytkin touhata taas kaikenlaista tällä välillä, viime kirjoittelusta kun on jo vierähtänyt liian pitkä aika.
Hetken jo näytti siltä, että tänne Pohjanmaalle on tullut kevät! Päivät olivat tosi aurinkoisia ja lämpimiä! Mutta nyt on harmaata ja taivaalta tuiskuttaa jotain lumen ja rännän sekasoppaa!

Olen harrastanut Mamman kaverina lenkkeilyä, me koitetaan päästä rantakuntoon! Eräs aurinkoinen aamu me otettiin yhteisselfie! Siitä tuli tälläinen.

Me näytetään tuossa ihan jättiläisiltä! Ei kannata katsoa tätä kuvaa jos haaveilee siitä rantakunnosta! Samalla lenkillä, jolla tuo kuva otettiin sattui jotain mukavaa. Oltiin Mamman kanssa tulossa jo kotiinpäin, kun eräs auto pysähtyi odottamaan meitä läheiselle pysäkille. Autosta tuli nainen ulos, kun oltiin kohdalla ja minäpoika päätin sanoa pari valittua sanaa. Tuolla tavalla lenkkeilijöitä täällä kytätä! Sitten huomasin, että nainen oli tosi mukava! Hän alkoi juttelemaan Mammalle, että hänelläkin on ranskis ja että hän ei voinut vastustaa kiusausta pysähtyä juttelemaan meille, kun olen niin ihana! Kuulitteko! Minä olen niin ihana!

Autosta meitä kurkisteli Elli-ranskis. Olen ihan varma, että se ihastui minuun, kun niin kainosti sieltä katseli. Mamma ja se kiva nainen juttelivat kaikenlaista meistä ja olin niin ylpeä, kun se Ellin äiti sanoi, että ovat ennenkin nähneet minut lenkillä, mutta nyt oli pakko pysähtyä kun oltiin niin lähellä! Minä tiesin tämän, että naiset sekoaa kun näkevät minut ja nyt siitä saatiin oikein todiste!

No jos naiset sekoavat minut nähdessään, niin arvatkaapas mistä minä sekoan. Minä sekoan siitä jos kuulen sanan mummola! Tai viimeistään siinä vaiheessa, kun ollaan mummolan pihassa. Kun minut päästetään autosta ulos, minä käyn niin nopeasti kuin ikinä ehdin ruiskaisemassa pissat johonkin lähimmälle mättäälle, sillä tiedän että pääsen sisälle vasta kun on pissattu. Sen jälkeen minä juoksen sisään, kerran menin niin valtavalla vauhdilla eikä kukaan oikein antanut tietä, niin mennä porhalsin Mamman jalkojen välistä kuin ohjus! Hyvä ettei Mamma kaatunut pyrstölleen! Mummon matot ovat nurkassa sykkyrällä minun sisääntuloni jäljiltä! Niin kiire minulla on nähdä mummo! Mummolla on aina herkkuja ja minä kyttään niitä hievahtamatta.

Tässä taannoin mummolassa oli myös Mamman veli lapsineen ja sillä pikkutytöllä oli tosi kiva pehmolelu orava. Arvatkaas mitä tein. No minä pöllin sen oravan. Mutta sitten minua toruttiin ja sanottiin, että ei saa ottaa pikkuisen pehmolelua. Mummo kaivoi jotain kaappien kätköistä ja sain ihan oman mummola-pehmolelun.

Tässä on minun ikioma mummola-pehmolelu!

Tässä olen mummolassa ja maltoin rauhoittua oikein kuvaankin!

Tässä eräänä päivänä Mamma paistoi lättyjä ja minä toimin tietenkin Mamman apuna lättymestarina. Lättymestarin tehtävä on valvoa lättyjen valmistusta ja toimia koemaistajana.

Tässä valvon lättyjen valmistusta!

Muistatte varmaan kaksijalkaisen siskoni Petran. Eräänä iltana Petra oli meillä ja sitten ne lähti Mamman kanssa jonnekin ja jättivät minut yksin kotiin. Maijakin oli jossain kaverillaan, että en voinut kysyä siltäkään minne Mamma ja Petra oikein lähtivät. Minä hiukan loukkaannuin, että minut sillä tavalla jätetään ja päätin, että lähdetään Ainon kanssa kylille myös. Mutta Mamma ja Petra tulivat niin nopeasti takaisin etten ehtinyt kuin tuoda Ainolle kengät. Mammaa ja Petraa nauratti kauheasti, kun olin yrittänyt puettaa Ainoa ja Mamma sanoi että olin valinnut kenkätelineestä Ainolle vähän turhan isot kengät.

Tälläistä touhun täytteistä aikaa minulla on ollut. Nyt painaa päiväunet päälle, mutta tulen taas kertomaan teille juttujani joku päivä. Mukavaa kevättä kaikille bullille perheineen!

ALKUTALVEN TOUHOTUKSET

Hyvää päivää bullakansa! Minä olen ollut kamalan kiireinen enkä ole ehtinyt päivittää tätä blogia pitkään aikaan. Tammikuussa olen hoitanut lääkärin ja hoitajan virkaa, sattui nimittäin niin, että minun kaksijalkainen isosisko Petra muuttui yhdessä hetkessä yksijalkaiseksi! Voitteko kuvitella!? Se oli jossain onnistunut taittamaan nilkkansa ja ensin me luultiin, että selvitään säikähdyksellä, mutta mitä vielä! Mamma kävi sen kanssa tk:ssa ja siellä ne pistivät sen jalan pakettiin! Ja siitä alkoi minun urakkani joka kesti monta viikkoa! Ehkä ihmisilläkin pitäisi olla neljä jalkaa, jotta pysyisivät paremmin pystyssä! Olin Petran kanssa päivisin kotona ja yritin keksiä kaikkea kivaa touhua ja ajankulua sille. Taisin onnistua aika hyvin!

Olin niin hyvä hoitaja, että Petran jalka parani hiukan oletettua aikaisemmin ja päästiin siitä kipsistä eroon. Sitten tapahtui taas jotain hyvin kummallista! Eräänä aamuna Petra pukeutui ihan filmitähden näköiseksi ja ajeli kuorma-auton lavalla ympäri kylää!

Tälläisenä se lähti matkaan ja otti valtavan säkillisen karkkia mukaan!

Minäkin ajattelin sitten naamioitua jollain tavalla, se kun tuntui olevan alkuvuoden buumi tässä talossa! Hain toisen siskon huoneesta jotkut kummalliset läpät. Olin nähnyt Maijan pitävän niitä päässä!

No sieltä läpysköistä kuului jotain kummallista rämpytystä, en minä niitä kauan jaksanut pitää. Mammalla on kyllä paljon parempi musiikkimaku, se kuuntelee kunnon Suomi-iskelmää! Harmi ettei Mammalla ole tommosia läpysköitä, jotka voisin pölliä.

Mamman kanssa ollaan lenkkeilty tosi paljon. Minä jaksan mennä jo aika pitkän lenkin ja vaikka aluksi Mamma kuulemma epäili, ettei minusta koskaan tule sille lenkkikaveria, niin nyt olen alkanut viihtyä lenkeillä kun olen huomannut, että siellähän näkee kaikkea mukavaa. Ja tutustuu uusiin kavereihin. Olen saanut kaverin jo ainakin yhdestä labbiksesta, sen nimi on Tatu. Sitten on eräs englanninbulldoggi Tarmo, joka vaikuttaa tosi mukavalta tyypiltä. Ja eräs toinen labbis, johon tutustuin tänä aamuna, sen nimeä en nyt muista. Olen kyllä nähnyt sen aikaisemminkin, mutta nyt vasta vaihdettiin pari sanaa.

Erään lenkkipolun varrella on puu, joka on melkein aina täynnä lintuja!

Minä olen aina kovin ihmeissäni, kun tapaan nuo linnut. Minusta tuntuu, että ne joskus nauravat minulle! Vielä minä niille näytän!

Minäpoika muuten täytin eilen jo huimat kahdeksan kuukautta! Enkös vain olekin jo iso poika! Tammikuussa vietin myös Kallen päivää ja sain lahjaksi possunkorvan. Ja lelujeni määrä on kasvanut sen verran, että tässä taannoin Mamma päätti ostaa minulle ihan oman lelukopan.

Minusta tuo kaveri voisi ottaa edes tuon hatun pois päästään! Vaikka samapa tuo minulle on!

Yhä edelleen Mamma herää aamuisin minuun mielestäni aivan liian varhain! Minä en millään jaksaisi lähteä ulos vielä siihen aikaan.

Tälläiseltä se touhu sitten näyttää, kun minua yritetään herätellä aamupissalle.

Tälläisiä kuulumisia minulla tällä kertaa. Yritän kirjoitella kuulumisia useammin.
Tällä viikolla on muuten hiihtoloma täällä meillä päin ja on tosi kivaa, kun minun ei tarvitse olla yksin kotona. Ja saan nukkuakin hiukan pidempään.

ESITTELYSSÄ KALLE`S DESING

Iltaa vaan kaikille! Tulin juuri iltalenkiltä ja ajattelin pikaisesti päivittää kuulumisiani. Olen nimittäin aloittanut uuden vuoden kunniaksi uuden harrastuksen. Eikös näin alkuvuodesta aina tartuta tehokkaasti kaikkeen uuteen? Kyllä minä vähän vanhan vuoden puolellakin tätä harrastusta jo aloittelin, mutta nyt olen päässyt vauhtiin. Olen toiminut ehkä hiukan myös Riston innoittamana, Mammalla on nimittäin tapana lukea muiden blogeja ja ranskispalstan juttuja ja nauraa sitten kovasti ääneen ja kertoa minulle ja tytöille mitä kaikkea hupsua maailmalla on taas tapahtunut.
Minä kutsun tätä harrastusta nimellä Kalle`s Desing. Mamman tälle harrastukselle antama nimi on julkaisukelvoton! Mutta kuvat puhukoot puolestaan!

Eteisen matto sai uuden muodon.

Saanko esitellä kenkätelineen uudet kuviot.

Jos olet kyllästynyt nykyisiin mattoihisi tai muihin sisustustuotteisiin, otan mielelläni vähän ylitöitä vastaan. Lähettäkää tänne vaan! Pian tuo kenkätelinekin keikottaa enää yhden jalan varassa joten ehdin kyllä muotoilla vähän sinunkin omaasi!
Toistaiseksi olen pysytellyt vain näissä tuotteissa ja jättänyt seinät ja listat rauhaan, vaikka kuulin että sellaistakin oli joku harrastanut.

Muutoin olen vain nauttinut olostani ja makoillut possun kanssa. Se on oikein hyvä kaveri varsinkin nyt kun ei enää pidä sitä kummallista ääntä, kun operoin sen äänihuulet.

Paitsi eräänä iltana minä kyllä järkytyin pahemman kerran. Huomasin nimittäin, että meidän uunissa asuu joku hörökorvainen tyyppi. Istuin uunin edessä vaikka kuinka kauan ja murisin sille tyypille, mutta se vain tuijotti takaisin pystyine korvineen eikä ollut kuulevinaan minun murinaa.

Hemmetti miten röyhkeä tyyppi, kehtaa pitää majaa meidän uunissa!

Täällä meillä oli pari päivää niin kovat pakkaset, että ei voitu käydä lenkillä ollenkaan. Mamma väittää olevansa kauhean viluinen ja silti se seisoi joka aamu ulko-ovella houkuttelemassa mua ulos. Kävin ihan nopeasti vain ja sitten äkkiä takaisin sisään. Onneksi nyt on lauhtunut ja ollaan päästy Mamman kanssa taas lenkkeilemään. Hyvällä säällä se on tosi mukavaa!

Tässäpä nämä tärkeimmät jutut tällä kertaa. Muistakaa, että olen käytettävissä jos tarvitsette Desin-apua ja neuvontaa.
Nähdään taas, nyt painun sänkyyni ja alan kiskoa unta palloon!

BULLAKUUMETTA TARTUTTAMASSA

Hyvää Uutta Vuotta Ystävät! Minä olen ollut kauhean kiireinen viimeaikoina. Olen kierrellyt vähän sukulaisissa tartuttamassa bullakuumetta. Se on aika helppoa!

Tuossa ennen Joulua olin jo reissussa kaksijalkaisen siskoni kanssa Mamman veljen luona. Oltiin siellä pari yötä. Kaikki meni tosi hyvin, vaikka aluksi olin tosi villi kun olin niin innoissani uudesta kyläpaikasta. Sitten minä rauhoituin, mutta ette ikinä usko mitä sitten kävi kun mentiin nukkumaan!? Minä sain nukkua kyläpaikan lastenhuoneessa yhdessä Maijan ja talon tyttären kanssa. Ja sillä tyttärellä on lemmikkinä sellainen hassun näköinen otus, jolla on valtavan pitkät korvat ja se liikkuu oudosti hypähtelemällä! Olin ällikällä lyöty enkä suostunut nukkumaan ennenkuin ne laittoivat sen otuksen häkin päälle sellaisen liinan etten näe sitä!
Niillä siellä kyläpaikassa on ollut kova koirakuume, mutta minun vierailuni ansiosta se vaihtui bullakuumeeksi! Eikö olekin mahtavaa!

Sitten kun tuosta reissusta selvisin niin pian Mamma alkoi pakata kimpsujaan ja oli kuulemma lähdössä jonnekin pariksi päiväksi. Se höpötti minulle, että pääsen kummitädin luo. Ja niin se sitten yksi ilta kantoi minun lelut ja muut tykötarpeet pussissa autoon ja minut perässä ja sitten mentiin. Kummitäti ja Petri olivat minua vastassa ja siitähän tuli tosi mukavat pari päivää! Ensimmäisenä iltana päätin näyttää niille etten ole mikään laiska löllykkä niinkuin ne ehkä luulivat. Otin pari pikataivalta niiden olohuoneen ja keittiön välillä sellaisella vauhdilla että heikompia hirvittää! Ne katsoi kummissaan, että nytkö se sekosi, mutta minä sanoin niille että tämä on bullahepuli!

Minulla riitti kyllä kaikenlaista touhua Jonnan ja Petrin kanssa. Joulupukki toi minulle lahjaksi possun, joka piti kummallista ääntä aina kun siihen koski. Minäpoika päätin ottaa possulta luulot pois ja operoin sen niin ettei ääntä enää kuulunut! Petri yritti elvyttää possua, mutta turhaan, mykkä mikä mykkä!

Tässä Petri yrittää turhaan saada possulle ääntä takaisin.

Tässä me ollaan!

Minun piti myös kovasti pitää silmällä kaikkea ruokaan liittyviä juttuja siellä kummitädin luona. Vahdin innokkaana mm.jääkaapin ovea etenkin silloin jos joku avasi sen!

Katsoppas tarkkaan, siellä on varmasti jotain minullekin!

Myös ruuanlaitossa koitin olla apuna ja vahtia uunia, ettei kukaan vaan vie tuota pataa!

Aika meni kummitädin ja Petrin luona kyllä ihan liian nopeasti enkä edes huomannut, kun Mamma jo seisoi ovella ja tuli hakemaan minua. Tokihan minä riemastuin siitä oikein kovasti ja tervehdin Mammaa iloisena. Kummitäti sanoi, että Mamma voisi miettiä eikö olisi taas pian jotain sellaisia menoja, että Kalle tarvitsee hoitopaikkaa!

Kummitäti ja Petri pitivät minusta hyvää huolta ja menen taas joku kerta laittamaan niiden päiväjärjestykseen hiukan vipinää. Ja minäpä luulen, että myös heille tarttui se bullakuume. Se on kamalan helposti tarttuvaa!