ESITTELYSSÄ KALLE`S DESING

Iltaa vaan kaikille! Tulin juuri iltalenkiltä ja ajattelin pikaisesti päivittää kuulumisiani. Olen nimittäin aloittanut uuden vuoden kunniaksi uuden harrastuksen. Eikös näin alkuvuodesta aina tartuta tehokkaasti kaikkeen uuteen? Kyllä minä vähän vanhan vuoden puolellakin tätä harrastusta jo aloittelin, mutta nyt olen päässyt vauhtiin. Olen toiminut ehkä hiukan myös Riston innoittamana, Mammalla on nimittäin tapana lukea muiden blogeja ja ranskispalstan juttuja ja nauraa sitten kovasti ääneen ja kertoa minulle ja tytöille mitä kaikkea hupsua maailmalla on taas tapahtunut.
Minä kutsun tätä harrastusta nimellä Kalle`s Desing. Mamman tälle harrastukselle antama nimi on julkaisukelvoton! Mutta kuvat puhukoot puolestaan!

Eteisen matto sai uuden muodon.

Saanko esitellä kenkätelineen uudet kuviot.

Jos olet kyllästynyt nykyisiin mattoihisi tai muihin sisustustuotteisiin, otan mielelläni vähän ylitöitä vastaan. Lähettäkää tänne vaan! Pian tuo kenkätelinekin keikottaa enää yhden jalan varassa joten ehdin kyllä muotoilla vähän sinunkin omaasi!
Toistaiseksi olen pysytellyt vain näissä tuotteissa ja jättänyt seinät ja listat rauhaan, vaikka kuulin että sellaistakin oli joku harrastanut.

Muutoin olen vain nauttinut olostani ja makoillut possun kanssa. Se on oikein hyvä kaveri varsinkin nyt kun ei enää pidä sitä kummallista ääntä, kun operoin sen äänihuulet.

Paitsi eräänä iltana minä kyllä järkytyin pahemman kerran. Huomasin nimittäin, että meidän uunissa asuu joku hörökorvainen tyyppi. Istuin uunin edessä vaikka kuinka kauan ja murisin sille tyypille, mutta se vain tuijotti takaisin pystyine korvineen eikä ollut kuulevinaan minun murinaa.

Hemmetti miten röyhkeä tyyppi, kehtaa pitää majaa meidän uunissa!

Täällä meillä oli pari päivää niin kovat pakkaset, että ei voitu käydä lenkillä ollenkaan. Mamma väittää olevansa kauhean viluinen ja silti se seisoi joka aamu ulko-ovella houkuttelemassa mua ulos. Kävin ihan nopeasti vain ja sitten äkkiä takaisin sisään. Onneksi nyt on lauhtunut ja ollaan päästy Mamman kanssa taas lenkkeilemään. Hyvällä säällä se on tosi mukavaa!

Tässäpä nämä tärkeimmät jutut tällä kertaa. Muistakaa, että olen käytettävissä jos tarvitsette Desin-apua ja neuvontaa.
Nähdään taas, nyt painun sänkyyni ja alan kiskoa unta palloon!

BULLAKUUMETTA TARTUTTAMASSA

Hyvää Uutta Vuotta Ystävät! Minä olen ollut kauhean kiireinen viimeaikoina. Olen kierrellyt vähän sukulaisissa tartuttamassa bullakuumetta. Se on aika helppoa!

Tuossa ennen Joulua olin jo reissussa kaksijalkaisen siskoni kanssa Mamman veljen luona. Oltiin siellä pari yötä. Kaikki meni tosi hyvin, vaikka aluksi olin tosi villi kun olin niin innoissani uudesta kyläpaikasta. Sitten minä rauhoituin, mutta ette ikinä usko mitä sitten kävi kun mentiin nukkumaan!? Minä sain nukkua kyläpaikan lastenhuoneessa yhdessä Maijan ja talon tyttären kanssa. Ja sillä tyttärellä on lemmikkinä sellainen hassun näköinen otus, jolla on valtavan pitkät korvat ja se liikkuu oudosti hypähtelemällä! Olin ällikällä lyöty enkä suostunut nukkumaan ennenkuin ne laittoivat sen otuksen häkin päälle sellaisen liinan etten näe sitä!
Niillä siellä kyläpaikassa on ollut kova koirakuume, mutta minun vierailuni ansiosta se vaihtui bullakuumeeksi! Eikö olekin mahtavaa!

Sitten kun tuosta reissusta selvisin niin pian Mamma alkoi pakata kimpsujaan ja oli kuulemma lähdössä jonnekin pariksi päiväksi. Se höpötti minulle, että pääsen kummitädin luo. Ja niin se sitten yksi ilta kantoi minun lelut ja muut tykötarpeet pussissa autoon ja minut perässä ja sitten mentiin. Kummitäti ja Petri olivat minua vastassa ja siitähän tuli tosi mukavat pari päivää! Ensimmäisenä iltana päätin näyttää niille etten ole mikään laiska löllykkä niinkuin ne ehkä luulivat. Otin pari pikataivalta niiden olohuoneen ja keittiön välillä sellaisella vauhdilla että heikompia hirvittää! Ne katsoi kummissaan, että nytkö se sekosi, mutta minä sanoin niille että tämä on bullahepuli!

Minulla riitti kyllä kaikenlaista touhua Jonnan ja Petrin kanssa. Joulupukki toi minulle lahjaksi possun, joka piti kummallista ääntä aina kun siihen koski. Minäpoika päätin ottaa possulta luulot pois ja operoin sen niin ettei ääntä enää kuulunut! Petri yritti elvyttää possua, mutta turhaan, mykkä mikä mykkä!

Tässä Petri yrittää turhaan saada possulle ääntä takaisin.

Tässä me ollaan!

Minun piti myös kovasti pitää silmällä kaikkea ruokaan liittyviä juttuja siellä kummitädin luona. Vahdin innokkaana mm.jääkaapin ovea etenkin silloin jos joku avasi sen!

Katsoppas tarkkaan, siellä on varmasti jotain minullekin!

Myös ruuanlaitossa koitin olla apuna ja vahtia uunia, ettei kukaan vaan vie tuota pataa!

Aika meni kummitädin ja Petrin luona kyllä ihan liian nopeasti enkä edes huomannut, kun Mamma jo seisoi ovella ja tuli hakemaan minua. Tokihan minä riemastuin siitä oikein kovasti ja tervehdin Mammaa iloisena. Kummitäti sanoi, että Mamma voisi miettiä eikö olisi taas pian jotain sellaisia menoja, että Kalle tarvitsee hoitopaikkaa!

Kummitäti ja Petri pitivät minusta hyvää huolta ja menen taas joku kerta laittamaan niiden päiväjärjestykseen hiukan vipinää. Ja minäpä luulen, että myös heille tarttui se bullakuume. Se on kamalan helposti tarttuvaa!