SUURMIEHEN JALANJÄLJILLÄ

Lauantaiehtoota ystävät! Tänään on ollut aika kiva päivä, koska Mammalla on ollut vapaapäivä. Mamma on silloin aina tosi hyvällä tuulella. Ei oo muakaan komentanut yhtään tänään, paitsi kerran kun mentiin pissalle ja kakkalle ja mä vain nuunasin ja haistelin kaikkia ihania hajuja ojanpientareilta. Mamma sanoi että päästä nyt jo kun sen näpit kuulemma jäätyy. Minäpoika veivasin kunnon läjän, että siinä on sulle.

Tehtiin me mamman kanssa oikein kunnon kävelylenkki sitten vähän myöhemmin. Sinne Mamma ymmärsi pukea niin että tarkeni. Mamma on tosi huono tarkenemaan, sillä on aina kylmä!
Mutta siihen kävelylenkkiin. Me mentiin Mamman kanssa sellaiseen puistoon tuolla keskustassa ja Mamma sanoi, että nyt ollaan suurmiehen jalanjäljillä. Mamma on asunut joskus nuorena tyttönä (siitä on varppina valovuosi aikaa, kun Mamma on ollut nuori) sen puiston laidalla olevassa kerrostalossa. Silloin Mamma hankki ensimmäisen koiransa, kultainennoutaja Romeon, josta meillä puhutaan vieläkin tosi usein. Mamma pysähtyi sinne muistelemaan ja kertoi mulle, että hänellä oli tapana aina tulla Rompan kanssa siihen puistoon ja Romppa juoksi puistoa ympäri niin että lumi pöllysi. Noista päivistä on kulunut nyt aikaa 20 vuotta. Mamma asui välillä pitkään toisella paikkakunnalla, mutta nyt asustelemme jälleen täällä tutussa miljöössä.
Me Mamman kanssa hiljennyttiin muistelemaan meidän suurmiestä Romppaa. Mamma tapaa aina sanoa, että Romppa oli legenda jo eläessään ja hänen touhuistaan voisi kirjoittaa kokopitkän illan elokuvan ja se olisi yhtäaikaa sekä kauhufilmi että komedia! Minä uskon Mammaa!

Tässä minä kuuntelen kun mamma kertoo Rompasta.

Mitä? Ihan kuin olisin nähnyt kullankeltaisen vilahduksen tuolla!

 Sitten Mamma kertoi kuinka onnellinen on, että minä muutin heille asumaan! Tottakai, siitä sietääkin olla onnellinen! Sitten me jatkettiin lenkkiä ja minä nuuhkin kaikkia ihania hajuja ja kun käveltiin keskustan alueella, siellä oli sellaisia paikkoja, joista tuli aivan taivaallinen tuoksu! Mamma sanoi niitä pizzerioiksi ja hampurilaispaikoiksi! Tänne tullaan Mamma useammin!

Kun päästiin kotiin, minä olin ihan puhki! Onneksi oma sänky oli odottamassa minua! Minä parkkeerasin varmuuden vuoksi vahtiasentoon, korvat ovea kohti, että kuulen varmasti jos joku pyrkii sisään.

Ovat nämä Mamman kanssa tehdyt lenkit uuvuttavia!

Turha yrittää tulla salaa meille!

Tässä on vielä kuva tuosta paljon puhutusta suurmiehestä. Mamma sanoo, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat tarinaa! Ja tämä kuva kuulemma kuvastaa Romppaa todella hyvin. Niin kiire ettei jalat ota maahan ollenkaan! Tuollaisen tyylin minäkin opettelen kunhan tästä herään!

Tässä oikein vauhdin hurmaa!

Tälläinen vapaapäivä meillä! Palataan taas tarinoimaan joku kerta.