MÖKKEILYÄ JA KARKUMATKA

Morjens, Kalle täällä taas tarinoi! Minulla onkin nyt hurjan jännittäviä juttuja kerrottavana. Olen ehtinyt touhottamaan kaikenlaista.
Edellisenä viikonloppuna minäpoika pääsin Mamman ja kaksijalkaisten siskojen kanssa mökille. Mökki on Mamman vanha mummola ja siellä on valtava piha, jonka minäpoika omistan ihan kokonaan! Tai ainakin luulen omistavani. (tämä viimeisin huomautus on Mamman) Me oltiin siellä ihan päiväseltään katselemassa kuinka kauniiksi mummo on paikan laittanut. Mummo on tehnyt suuren työn mökin eteen.
Pihalla minäpoika saan juosta ihan vapaana ja sieltä löytyy tosi paljon kaikkea mielenkiintoista, keppejä ja muuta tutkittavaa.

Huomaattekos kuinka mukavaa minulla on ollut!

Muistattekos kun joskus taannoin täällä blogissani kerroin, kuinka olen ollut tartuttamassa bullakuumetta sukulaisiin. Tuon tartuttamisretken ansiosta Mamman veljen perheeseen muutti tänä keväänä pikkubulla. Siitä minäpoika olen saanut oivan kaverin. Tämän pikkubullan nimi on Muru ja se sattui mökille myös yhtäaikaa minun kanssani. Voitte uskoa, että meillä oli hauskaa kun kirmasimme pitkin pientareita.

No, ota se kuva että päästään jatkamaan peuhaamista!

Mitä?! Näyttääkö tuo ipana mulle kieltä?

Nyt tämä kulunut viikonloppu onkin ollut aika tylsä kun vertaa tuohon mukavaan mökkireissuun. Minulle on toki sattunut ja tapahtunut nytkin. Yksi vähän nolo juttu on se, että minä sain pienen vatsataudin. Mamma sanoo sitä ruikkutaudiksi. Onneksi pöpö oli vain pieni ja meni päivässä ohi, mutta kyllä minä olin loukkaantunut, kun sain ruuaksi vain riisiä ja raejuustoa. Katsoin Mamman päälle hölmistyneenä, että mitä tämä soppa on? Missä ovat nappulat?

Toinen vielä hurjempi juttu on se, että eilen minäpoika karkasin. Huomasin, että Mamma on lähdössä jonnekin ja meillä oli vieraitakin ja ne olivat yhdessä menossa jonnekin ja ihan selvästi minut aiottiin jättää kotimieheksi. Kaksijalkainen sisko seisoi ystävänsä kanssa oviaukossa ja tietenkin tapansa mukaan pitivät ovea auki. Silloin katsoin tilaisuuteni tulleen ja ampaisin ulos! Ne huusi mun perään, mutta minäpoika loikin oikein jänisloikkaa pihan poikki enkä välittänyt niiden huudoista. Mammakin yritti huutaa jotain, mutta minäpoika olin niin sokaistunut vapaudestani, että pingoin vain eteenpäin ajatellen täältä tullaan maailma! Ei auttanut, vaikka lupailivat nakkia sun muuta jos kääntyisin takaisin.

Sitten minun pakomatka keskeytyi! Kuulin hirvittävän rääkäisyn ja tunnistin äänen oitis Mamman ääneksi. Mamma kuulosti tosi vihaiselta. Olen ihan varma, että näin naapureidenkin luikkivan sisätiloihin, kun kuulivat sen huudon. Silloin ajattelin, että nyt on parasta totella. Aina Mamma tulee ja pilaa kaiken kivan! Mammat ovat tylsiä tyyppejä!

Tässä tämänkertaiset kuulumiset. Palaan taas pian tarinoimaan. Ai niin, tällä viikolla on kuulemma juhannus ja juhannuksena minäpoika täytän yhden kokonaisen vuoden. Minulla on siis juhlaviikko!