perjantai 17. kesäkuuta 2016

IHMISSISKON KATOAMISTEMPPU

Hei taasen kaikki bullakamut! Tulin taas tuon kaksijalkaisen siskoni kanssa päivittämään blogiani. Petralla on ollut nyt aika kiire oman bloginsa kanssa, niin hänellä oli vasta nyt aikaa päivitellä minun blogiani. Minusta tuo on kyllä häneltä aika törkeä ja huono syy laiskotella tässä kirjoittelussa!

Mutta voihan istu ja pala arvatkaapas mitä kummaa tässä talossa on taas kerran tapahtunut! Nuorempi ihmissiskoni Marie katosi pari päivää sitten! Puhuvat että se on jossain rippileirillä. Mitäköhän se tyttö on taas mennyt tekemään kun on viety oikein leirille asti ripittäytymään? Se on kuulemma viikon siellä rippileirillä. Hyvä, ettei Mamma vienyt minua sinne ripittäytymisleirille, minulla menisi kaikissa synnintunnustuksissa nimittäin ainakin kaksi viikkoa, ainakin Mamman mielestä.


Minäpoika olen ollut aika suruissani, kun Marie ei ole ollut täällä leikkimässä, mutta ainakin Keijo Kirahvi on vielä tallella! Keijo on aika hauska tyyppi vaikka onkin melko vähäpuheinen.


Arvatkaas mitä muuta on kadonnut? Minun keppini, joka on ollut tuolla meidän takapihalla. Epäilykseni kohdistuvat talonmieheen! Etsisi oman kepin itselleen niin ei tarvitsisi pölliä muilta!
Onneksi minulla on sentään laatikollinen leluja, ja Petra sanoi, että niitä ei vie kukaan!


Minulle muuten kerrottiin, että ensi viikolla tänne on tulossa joku Johannes. Johannes tulee viikonloppuna ja sitten kuulemma juhlitaan. Minäpoika odotan oikein innolla tapaavani tämän paljon puhutun Johanneksen!

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille bullakamuille, muistakaa pitää ihmisenne kurissa!

Kalle Kova Kundi

maanantai 6. kesäkuuta 2016

KALLEN LELUT

Hei taas kaikki bullakamuni! Me tulimme taas Petran kanssa päivittämään Meikäpojan blogia.
Tuo isompi ihmissiskoni, siis Petra sai sellaisen idean, että me voisimme esitellä täällä blogissa kaikki minun lelut. Minäpoika olin hyvin innoissani tästä ideasta.

Ihmissisko on vieläkin koeajalla tässä kirjoittelussa, mutta tämä alkaa kyllä jo näyttää oikein lupaavalta. Ei se olekaan niin amatööri kuin minä kuvittelin!

Huomasittehan, että blogini nimi on muuttunut. Petra keksi blogille uuden nimen! Minäpoika olen aika tyytyväinen tähän blogin uuteen nimeen ja Mammakin piti siitä.

Tässä tulee sitten Meikäpojan lelut:

MEIKÄLÄISEN LELULAATIKKO
Siinä on minun lelulaatikko. Se onkin jo melko täynnä. Leluni mahtuvat sinne juuri ja juuri!


Tässä ovat herra ja rouva Päkis. Herra Päkis on hieman mutrusuu ja Minäpoika olenkin yrittänyt ojentaa sitä aina välillä, jos se vaikka oppisi hymyilemään. Rouva Päkiksellä on aivan valtavat silmät! Herra Päkiksen olen pöllinyt isommalta ihmissiskolta ja rouva Päkiksen nappasin pienemmältä ihmissiskoltani Marielta! Enkös vain olekin melko ovela poju!


Tämän vinkuvan keppi-lelun sain viime kesänä syntymäpäivälahjaksi isommalta ihmissiskoltani. Keppi kuuluu Meikäpojan lempileluihin.


Tässä on Keijo Kirahvi. Keijo on siitä kätevä lelu, että sen vinkunan vain me koirat kuulemme. Ihmiset eivät kuule Keijon ääntä, joten saan leikkiä Keijolla aina silloin kun kotona katsotaan salkkareita, koska silloin ei saa mellakoida. Salkkareissakin on Kalle, ja minua vähän närkästyttää kun se on mennyt pöllimään minun komean nimeni! Keijon olen saanut joululahjaksi.



Kaksi luu-lelua. Isomman minun porukat toivat ulkomailta, kun kävivät matkoilla. Tuo pienempi luu on kuulunut joskus pienemmän ihmissiskoni lelukoiralle, mutta koska hän ei enää leiki sillä, niin Minäpoika sain tuon luun!

¨
Tuossa on Pospe-possu. Sain sen joululahjaksi ensimmäisenä joulunani. Pospe röhisi ja puhisi joskus ihan kamalasti, joten Minäpoika hieman operoin sitä ja laajensin sen sieraimia, nyt Pospe voi taas hengittää, eikä se enää olekaan muuta kuin ilmaa ja nahkaa!


Tämä tässä on Vertti-rusakko. Vertti on aika veltto ja laiska tyyppi. Olen yrittänyt antaa sillekin kyytiä, että se vähän reipastuisi, ja siinä rytäkässä Vertiltä irtosi korva ja nyt tyyppi on sitten puolikuuro! Hups!!


Minäpoika omistan kaksi komeaa palloa. Eivät ne ihan yhtä komeita ole kuin minä, mutta hienoja ovat, eikös vain? On jalkapallo, ja sitten pienempi punainen pallo jota sanotaan Paavoksi.


Sumo-pallolla en leiki kamalasti. Joskus Mamma tai ihmissiskot laittavat Sumon sisälle piiloon herkkuja, ja kun pyöritän Sumoa, niin saan herkut sieltä. Tai siis sitä pitäisi pyörittää, mutta Minäpoika vain kippaan ne lattialle! Paljon yksinkertaisempaa ja nopeampaa!


Tämä lelu tässä esittää solmua. Olen saanut Solmua vähän auki ja tykkään järsiä sitä.


Pehmoluu, jolla nykyisin leikin melko vähän. Tuota pehmoluuta sanomme nimellä Pehmis, kun se on niin pehmoinen. Pehmis on sellainen lelu, jota minä poika siirtelen aina paikasta toiseen.


Tässä ovatkin sitten Kala Kaikkonen ja Kissa. Kala Kaikkonen pitää tosi kovaa ääntä ja Minäpoika tykkään herättää ihmissiskot aina sen kanssa. Kaikkonen on oikein oiva herätyskello! Kissa on varmaankin minun lempileluni, sen kanssa leikin joka päivä. Leikimme Kissan kanssa aina sellaista leikkiä, että se pyörii karkuun ja Minäpoika juoksen perässä ja sitten kun saan sen kiinni, niin alan ojentaa sitä!


Joskus Kissa menee piiloon sohvan alle, ja silloin jompikumpi ihmissiskoista tai sitten Mamma joutuu antaa sen. Löydätkö sinä Kissan kuvasta?


Siinä Meikäpoika ojentaa Kissaa!


Mieluisaa lelua etsimässä päivän leikkejä varten.

Mitäs pidit Meikäpojan leluista? Eikös vain olltukin paljon hienoja leluja. Minulla on pian syntymäpäivä ja silloin saan varmaankin taas lisää leluja.

Oikein rattoisaa viikon alkua kaikille bullakamuille!

Kalle Kova Kundi

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

SAUNOMISTA JA KISUMIRREJÄ

Iltaa kaikille bullakamuille! Kalle täällä taas kirjoittelee. Ihmissisko on edelleen koeajalla tässä kirjoittelemisessa, mutta ihan hyvin sillä menee. Minäpoika pidän sitä kuitenkin vielä jonkin aikaa tuolla koeajalla, ettei se vain laiskistu!


Minäpä kerron nyt vähän viime viikonlopustani. Perjantaina sattui hauska juttu. Meidän Mammalla on aina lämpimällä säällä tapana pitää terassinovea auki, koska Minäpoika olen niin kiltti, että en karkaa. Minäpoika makoilin ihan rauhassa siinä oven lähettyvillä ja arvatkaapas mikä sieltä meinasi tulla sisälle! Sellainen misu! Melkoinen kisumirri olikin, kun rohkeni astella Meikäläisen terassilla ja olisi tullut vielä sisäänkin. Se olisi varmaan tullut pyytämään minua treffeille, ken tietää.
Mamma ei ilahtunut siitä, että kisumirri meinasi tulla kylään meille. Se sama misu on ollut meidän terassilla ennenkin, se on varmaankin iskenyt silmänsä Meikäläiseen!
Porukatkin aina kotona sanovat, että minuun on hyvin vaikea olla kiinnittämättä huomiota!



Seuraavaksi kerronkin oikein hulvattoman jutun! Arvatkaapas, mitä tässä talossa tapahtui viime lauantaina? Minun ihmissiskot, eli Petra ja Marie menivät sellaiseen kuumaan sihisevään koppiin! Ja vielä ilman rihman kiertämää! Siellä ne istuivat ja kikattivat puisilla penkeillä ja heittelivät vettä sihisevään laatikkoon, joka oli täynnä kiviä!Minä Kalle-poika odottelin heitä kylpyhuoneen puolella ja kuuntelin oven takaa sitä sihinää ja kikatusta. Minäpoika en ymmärrä, mikä sen laatikon sihinässä oli niin hauskaa, kun tyttöjä niin kamalasti nauratti istua siellä! Ihmisillä on sitten halvat ja oudot huvitukset!


Mukavaa loppuviikkoa kaikille kamuilleni!

Kalle



perjantai 27. toukokuuta 2016

MEIKÄPOJAN KUULUMISIA VUODEN TAUON JÄLKEEN

Hei pitkästä aikaa bullakamut! Minä Kalle Kova Kundi täällä taas kirjoittelen melkein vuoden tauon jälkeen. Irtisanoin Mamman kirjoitushommista, kun siitä ei oikein meinannut tulla mitään, ja nyt blogiani kanssani päivittelee minun kaksijalkainen isosiskoni Petra. Pidän tuota ihmissiskoa nyt koeajalla, niin nähdään alkaako tämä homma luonnistua häneltä!

Minä poika olenkin komistunut oikein valtavasti tässä vuoden aikana! Olen käynyt bodaamassa ja saanut lihasmassaa.

Nyt huomio kaikki kauniit friidut: seuraavaksi tulee niin komea kuvasarja meikäpojasta, että huhhuh. Meille ranskiksille pitäisi kyllä olla oma Tinder, mutta se menisi minun osaltani varmasti tukkoon, olenhan minä niin komea poju.



Siinä Minäpoika hymyilen kilpaa auringon kanssa!


Sain vajaa puoli vuotta sitten ihmissiskolta kivan joululahjan; Mauri Mäyräkoiran. Mauri oli oikein hauskaa leikkiseuraa siihen saakka, kunnes sen vatsa halkesi! Voitteko kuvitella. En tiennyt, että Maurilla oli niin heikko kunto, minun olisi varmaan pitänyt viedä sekin bodaamaan. Ovatko kaikki mäyräkoirat noin heikossa kunnossa?


Ja sitten kaikkein hurjin juttu: pari viikkoa sitten sirkus valtasi Minun parkkipaikkani ja tuolla pellolla, jolla minä yleensä käyn sontimassa, oli joku iso eläin, joka söi heinää, jota minä olen koko kevään huolella lannoittanut! Mammalta kuulin, että tuo otus on hevonen. En ehtinyt jäädä rupattelemaan sen kanssa.

Nyt minun on taas palattava talonvahti puuhiin. Palaillaan taas,

Kalle.